Muutama päivä sitten kerroin kahdesta pyystä, jotka olivat metsätiellä syömässä pieniä kiviä, joita metsäkanalinnut tarvitsevat ruoansulatustaan varten. Eilen lauantaina (1.10.) kohtasin metsätiellä kaksi naarasmetsoa eli koppeloa vastaavassa puuhassa. Kun tulin tietä pitkin mutkan takaa, linnut jähmettyivät paikoilleen. Ehdin ottaa niistä useita kuvia, ennenkuin linnut nousivat siivilleen. Aiemmin olen päässyt kuvaamaan koppeloa keväällä runsas kaksi vuotta sitten, kun se keväthurmiossa soidinmenojen aikaan hengaili pari päivää Lappohjan huoltoasemalla. Sen sijaan syksyllä koppelot, niinkuin muutkin metsäkanalinnut, ovat arkoja, eivätkä ne päästä ihmistä lähelleen. Kuvattu 1.10.2011 Lappohjassa.