Kuvan rupikonna eli rupisammakko asusteli omakotitaloamme ympäröivien saniaisten, hortensioiden, marjakuusten ja muiden havukasvien alla, missä oli riittävästi varjoa ja kosteutta. Pimeässä liikkuvalla rupikonnalla on uskomattoman tarkka lähinäkö. Sateen jälkeen se saattoi ilmestyä päivälläkin näkösälle, ei loikkien, vaan hitaasti ja arvokkaasti kävellen ja jäi paikalleen odottamaan. Sopivan hyönteisen tultua lähietäisyydelle, konnan paksu kieli työntyi suusta ja vain vilahdus, kun hyönteinen päätyi konnan saaliiksi. Rupikonna on rauhoitettu, vaikka se on Euroopan yleisimpiä sammakkoeläimiä. Talven se viettää horroksessa ja elintoiminnot lähes pysähtyvät. Tällöin konnan ruumiinlämpö voi laskea jopa hieman pakkasen puolelle.