Viime sunnuntaina (11.9.) oli lämmin ja aurinkoinen päivä. Pyöräillen tekemäni nelituntisen luontolenkin aikana ehdinkin nähdä aika paljon kuvattavaa. Valkohäntäkauris oli ruokailemassa voimalinjan alla olevassa pensaikossa. Sain siitä kuvia vasta parikymmentä minuuttia myöhemmin, kun se käveli metsätietä pitkin (erillinen kuva 12.9.). Hakkuuaukean soramaastossa huomasin perhosen, mikä osoittautui aika harvinaiseksi helmihopeatäpläksi (erillinen kuva ja teksti). Perhosta kuvattuani havaitsin hiekkatiellä kyykäärmeen, jota en ehtinyt kuvata, kun tietä pitkin lähestyi auto. Pysäytin auton, ettei se ajaisi käärmeen päälle. Kyy tunsi tulleensa kuitenkin häirityksi ja luikerteli vikkelästi heinikkoon. Toisella, vanhalla ja heinittyneellä hakkuuaukealla, missä olen lukuisia kertoja saanut kuvia pikkulepinkäisistä, hyvälle kuvausetäisyydelle asettautui punarinta. Aukean reunalla palokärki lennähteli männyn rungolta toiselle. Poljin aika korkean mäen päälle. Teeri pärähti lentoon aivan läheltäni, mutta enpä ehtinyt tehdä mitään kuvausta ajatellen. Harparskogissa on Mannerheimin muistokivi kertomassa siitä, kun sotamarsalkka otti siellä paraatissa vastaan Hangon rintamalla palvelleet joukot. Sadan metrin päässä tuosta muistomerkistä huomasin tiellä vaskitsan, mistä on oheinen kuva. Fillaroin sata metriä eteenpäin, ja siinä oli toinen vaskitsa!