Hirvikärpäset lentävät jälleen ja tavoittelevat isäntäeläimen eli hirven karvapeitettä päästäkseen imemään verta ravinnokseen. Kohdatessaan ihmisen hirvikärpänen yleensä erehtyy luulemaan tätä isäntäeläimekseen, koska se suunnistaa lähinnä lämpöaistinsa avulla suureen lämpimään kohteeseen. Hirvikärpänen on vain 5-7 millimetriä pitkä, mutta se on poikkeuksellisen vankkaa tekoa, ja sen nitistäminen esim. huitomalla tai lyömällä ei onnistu. Yhtä aikaa sekä joustavan että kovan kitiinikuoren murskaaminen ei onnistu helposti edes sormien välissä. Alustavien tutkimusten ja kokemuksiin perustuvien havaintojen mukaan vaaleat vaatteet saattavat vähentää hirvikärpästen hyökkäilyjä. Tämän kesän ensimmäinen hirvikärpänen oli kiinni niskavilloissani viime sunnuntaina (31.7.), mikä on aikaisempi ajankohta kuin muina vuosina. Kuvassa oleva hirvikärpänen iski kiinni niskavilloihini oleillessani eilen terassillamme (!), mitä ei ole aiemmin tapahtunutkaan. Kuvausta varten laitoin sen elävänä terassipöydän päällä olleelle pienelle, valkealle liinalle. Kärpänen oli jo pudottanut siipensä, mutta se kömpi liinalla koko ajan minua kohti. Tarkan kuvan saamiseksi kuvasin sitä ehkä varttitunnin ja vaikka käänsin liinaa miten päin tahansa, aina se kääntyi tulemaan kohti, eli olin sen mielestä se suuri lämpöä hohtava isäntäeläin. Kuvattu 2.8.2011 Lappohjassa.