Tänään luontolenkilläni kohtasin ruukkialueella supin, jo kolmannen kerran tämän kevään -kesän aikana. Käväisin Lilldammen-lammen rannalla ja tullessani takaisin lampea kiertävälle tielle huomasin parinkymmenen metrin päässä jonkin liikkumattoman karvamöykyn. Kameran objektiivin läpi katsoessani tajusin sen olevan supikoiran. Mieleeni välähti, että tuskin se on näin "vähävauhtisella" pikkutiellä voinut jäädä auton alle. Tiedossani oli, että supi voi ahdistettuna heittäytyä maahan ja esittää kuollutta. En ollut sitä ahdistellut, mutta se oli saattanut pelästyä, kun yhtäkkiä ilmestyin tielle sen näköpiiriin. Kun lähestyin eläintä, se nostikin päätään ja tuijotti minua. Sitten se nousi ylös ja askelsi rauhallisesti tienvarren kasvillisuuden sekaan. Supi ei ollut mielestäni täysikasvuinen, vaan ehkä keväällä syntynyt. Kuvattu 21.7.2015.